Muohtasánit dálvesiiddastallamis

Hei!

Dál leat mii (Luonddudoallu vuosttašjahki) ollen ruoktot dálvesiiddastallamis. 21. Beaivvis – 24. beaivái njukčamánus leimmet Gárgatnjoaskkis biigomen ja reŋgomen Nils Peder Gaup luhtte. Leat guođohan ja biebman ealu. Lea leamaš somás mátki ja leat vásihan ja oahppan ollu suohttasiid. Nils Pedaris leat oahppan ollu muohtasániid, daid áigut ovdanbuktit dál.

Dán govvejin eahkes go leimmet vuodjime ealu. Ledje balvvat muhto muhtun sajiin oidnui alit albmi. “Albmi lea dego soavli, dat mearkkaša ahte áigu bivaldit”, muitalii Nils Pedar. Dakkár máhttu lea mávssolaš go leat meahcis. Beaivvi maŋŋel bivaldii ge, diet dálkemearka doalai deaivása.

Eahkedis čilgii Nils Pedar muhtin muohtasániid midjiide. Dáid oahpaimet:

Video: Muohtasánit dálvesiiddastallamis

Čiegabat = Gokko vuhttojit eallit leat idjadan, nu mot rievssahat ja riebanat.

Bohkolat = Dipma muohta ‘bárut’ mat dávjá šaddet máđijaid ja luottaid ala.

Muovllat = Dipma, čiekŋalis muohta mas ii leat geardni, čalgá gitta eatnan rádjái. Livččii buorre guohtun, muhto beare assát.

Spoatna = Boazu nagoda čuollat čađa vaikko muohta lea oalle garas. Dávjá lea duottareatnamiin spoatna, gullo spoahkkin go doppe vuoját skohterin.

Ruokŋa = Go muohttagis leat dego nálut, jus gáhčát sáhttá muohta nádjat háviid. Bahá juolggehuhttit bohccuid, ja eará elliid.

Dobadat = Dakkár vahca mii darvána sabehiidda ja mielgasiidda, heitot siivu.

Goahpálat = Njuoska borga mii darvána biergasiidda.

Sarti = Njuoska muohta mii darvána, ovd. ullofáhcat ja bolffe beatnatseaibi láve sartut.

Čođđalat = Dálvet fiinna arvi mii dakkaviđe jiekŋuda muoraid, geđggiid, jna.

Ahttamat = Gokko sáltečáhci lea jikŋon.

Ulahat = Gokko vuhttojit measta áibbas jávkkodan luottaid.

Guovla = Go muohta ‘báruin’ ja skálvviin orru ravda dego heaŋgáme.

Goarvi = Ceakko, hui stuora, measta gomu skálvi/eananravda.

Luotkkus = Dipmá, luovos, muohta. Buorre guohtun, jus ii leat beare assás muohta.

Salgá = Go muohta suddagoahtá ovd. biktasiin mat leat sarton.

Rovda = Jeaggejiekŋa mii ii guotte.

Min lei tv-ráidu “Norge rundt” filbmeme mánnodagas distahkii. Gehččet ráiddu bearjadaga NRK1’s dii. 19:30, dahje NRK1 neahttasiiddus.

Gáldot:

Nils Peder Gaup

Girji ‘bohccuid luhtte’ – čállán Nils Isak Eira.

Girji ‘Lappisk (samisk) ordbok’ – čállán Konrad Nilsen.

Advertisement

Čiegar

 

Čiegar lea go bohccot leat roggan suvnnjiid, ollu suovnnjit gohčoduvvojit fieskin. Suovdnji lea gokko boazu lea roggan go áigu guohtut. Go buolašta ja fieski galbmo ja garrá, šaddá čiegarin, lea heajos guohtun ja doppe ii gánnát guođohit ealu. Čiegar leat muohtakristállat cuvkejuvvon bohcco guohtuma dihte. Go lea čiegar de ii nagot boazu roggat muohttaga čađa šat.

Leat iešguđet lágan čiehkarat.

• Varas čiegar lea dakko gokko bohccot leat aitto gohtun ja suovnnjit leat varas.
• Boares čiegar lea dakko gokko bohccot leat guhton omd. Skábman.
• Čoahkkečiegar lea dokko gokko bohccot leat guhton hui čoahkis.
• Njáhcočiegar lea dávjá šaddan skábman, ja lea dakkár mii dávjá dipmá, de sáhttá vel nuppes doppe guođohit ‘Duppálastit’.
• Čakčačiegar lea dakko gokko aitto lea muohttán skábman ja gokko bohccot leat guhton/ ja dat lea njáhcočiegar.
• Dálvečiegar lea doppe gos leat guođohan dálvet.
• Skábmačiegar lea dávjá ávžžiin, vumiin, ádjagiin ja eallu loktana eret doppe dálvet.

 

Gáldut:

Eira, Inger Marie Gaup. “Muohttaga jávohis giella. Sámi árbevirolašmáhttu muohttaga birra dálkkádatrievdanáiggis/The Silent Language ofSnow. Sámi traditional knowledge of snow in times of climate change.” (2012).

Oppas

Muohta ja boazodoallu

Oppas

Oppas lea čiekŋalis muohta mii lea dimis. Oppas lea muohta mii dábálaččat lea hui luotkkus ja olles muohttagis, muohtagierragis bodnái, sáhttet leat dipmá muohtašlájat nugo omd. Vahca, luotkkomuohta ja seaŋáš. Oppas lea boazodoalu dálvekapitála mainna boazu galgá birget dálvvi badjel. Oppas doaba definerejuvvo guovlun dahje báikin gos lea muohta mii ii leat duohtaduvvon, ahte omd. bohccot eai leat dulbmon dakko. Oppas doahpaga geavahus ii leat nu olu sturrodagas sáhka, muhto baicca mainna lágiin eallu lea guođuhuvvon. Dakko beassá guođohit jus lea ealát, boazu beassá muohttaga čađa. Oppas lea maid go lea borgan nu olu ahte ii goastta gosage. Erohus obbasis ja čiehkaris lea ahte lea čiehkaris leat guđohagat, galbma suovnnjit ja lea garas. Doppe ii leat ealát. Obbasis nagoda guohtut.

Obbasis leat vihtta dási.

Silkeoppas lea muohta gokko ii leat dulbmon mihkkege, dat lea dat fiidnámus muohta.

Čavdeoppas lea garraseabbo go silkeoppas. Geardi lea veaháš garraseabbo.

Suolooppas leat muohta sullot, mat leat obbasat.

Dielkooppas lea go leat unnit go sullot. Dielkkut eatnamis mat leat obbasat.

Rámsooppas lea go bohccot leat guhton ja muohta lea šaddan rámsun. Ii leat čoahkkefieski.

Oppas lea dehálaš boazodollui. Go lea oppas, de lea buorre guohtun, jus ii leat beare čiekŋalis oppas.

 

Eira, Inger Marie Gaup. “Muohttaga jávohis giella. Sámi árbevirolašmáhttu muohttaga birra dálkkádatrievdanáiggis/The Silent Language ofSnow. Sámi traditional knowledge of snow in times

Guohtun

Muohta ja boazodoallu.

Guohtun

Mii lea guohtun? Guohtun ii leat bohcco biebmu. Muhto lea muohttaga ‘konsisteansa’. Geasset ii leat guohtun danin go de ii leat muohta, guohtun sátni geavahuvvo dušše dálvet go lea muohta. Muohttagis lea ollu dadjamuš bohcco birgemii. Guohtun sániin árvvoštallat mot boazu goaivu muohttaga čađa go ohcá borramuša. Sihke dálki ja temperatuvra, jahkeáigodat, báiki ja eanan, ja guođoheapmi váikkuhit guohtuma.

Go lea cuoŋu ja geartnit muohttagis leat garrasat, lea heajos guohtun ja de ii nagot boazu muohttaga čađa roggat. Go lea unnán muohta mii lea luotkkus, lea buorre guohtun. De lea geahpas goaivut suvnnjiid. Njunneguohtun ja goaivvuguohtun leat buorit guohtumat, bieđggus guohtun, rudneguohtun, ja skoavdeguohtun leat heajos guohtumat.

 

Gáldu:

Eira, Inger Marie Gaup. “Muohttaga jávohis giella. Sámi árbevirolašmáhttu muohttaga birra dálkkádatrievdanáiggis/The Silent Language of Snow. Sámi traditional knowledge of snow in times of climate change.” (2012).