Muohtamihtideapmi

Muohtamihtideapmi

Manin muohttaga gillet mihtidit?

Mii mihtidit/iskat muohttaga danin go dat lea dat fáktor mii eanemus váikkuha galbma guovlluin dego Guovdageainnus. Muohta váikkuha fysihkalaš ja biologalaš proseassaide ja dálveekologiijai, mii lea e.e dehálaš vánddardeapmái, elliide ja boazoguohtumii. Muohttaga mihtidit maid vai sáhttet ipmirdit muohtauđđasiid.

Snowpit (suovdnji)

Mii ráhkadeimmet snowpit:a iskan dihte muohttaga.

Go áigu snowpit:a ráhkadit ferte dákkár báikái mannat gos muohta ii leat duohtaduvvon, dakko eai galgga skohterat vuodján eai ge olbmot vázzán. Go gávnnaimet heivvolaš báikki, rokkaimet muohttagii rokki (snowpit). De álggiimet mihtidit temperatuvrraid áimmus, muohtagierragis, botnis ja gerddiin. Mii mihtideimmet muohttaga ja gerddiid assodaga. Mii iskkaimet muohttaga gerddiid, ja makkár iešguđetlágan muohttagat gerddiin ledje. Das oinniimet maid ahte gerddiid gaskkas lei geardni. Muohttaga geahčaimet stuoridanláse čađa oaidnin dihte krystállaid.

 

 

Min iskama bohtosat

Dokumentereme muohttaga gerddiid Govven: Oddbjørg Hætta Sara

Mihtideame muohttaga assodaga

. Govven: Elle Ravdna Näkkäläjärvi

Snowpit. Čahppadat leat geartnit gerddiid gaskkas. Muohtagierragis lea vahca. Gaskkamus gearddis lea muohta mii lea seakŋume. Botnis lea seaŋáš.
Govven: Elle Ravdna Näkkäläjärvi

Seaŋáš stuoridanláse čađa.
Govven: Elle Ravdna Näkkäläjärvi

Advertisement

Muohtafysihkka

Muohtafysihkka – mii muohta lea

Muohta lea čáhci mii lea fásta hámis go áibmotemperatuvra lea vuollel 0^oC. Go hupmá muohttaga birra de leat golbma lági movt sáhttá muohttaga defineret: muohta mii gahččá, muohta eatnama alde ja muohta mii lea jikŋon. Muohta leat kristállat main sáhttet leat iešguđet hámit.  Kristállat leat guđačiegat jiekŋakristállat mat šaddet balvvas. Áibmu, temperatuvra ja dálkkádat váikkuhit kristálla hápmái ja šládjii, dađi mielde go gahččá eatnama guvlui.

Muohta ráhkaduvvo golmma vuođđoelemeanttas; čázis, jieŋas ja áimmus. Muohttagis lea kompleaksa struktuvra, mii rievdá ovttat ládje. Go muohttá iešguđetlágan dálkkis de šaddet gearddit muohttagii.

Áibmotemperatuvra, biegga ja suonjardeapmi váikkuhit muohtakristállaid nuppástuvvamii dan rájes go ollejit eatnama nala. Leat unnimusat njeallje iešguđetlágan proseassa mat nuppástuhttet muohttaga.

Okta dain lea destruktiivanuppástuhttin. Dát dáhpáhuvvá go erohus muohtagierraga ja botni temperatuvrraid gaskkas lea unni. Dalle rivdet guđačiegat kristállat unnit jorbaset kristállan ja muohta šaddá hui garasin. Ovdamearkkat muohttagis mii lea dán proseassa čađa mannan leat, čearga ja činus.

Nubbi lea konstruktiivanuppástuhttin. Dát dáhpáhuvvá go temperaturerohus muohtagierraga ja botni gaskkas lea stuoris. Dalle rivdet kristállat jorbalágan hámis hápmin mas leat jalges, bastilis ravddat. Muohtakristállat maiddái sturrot ja šaddet njealječiegatlágážin. Seaŋaš lea muohta masa dát lea dáhpáhuvvan.

Okta eará proseassa lea suddan-/galbmanmetamorfosa  mii dáhpáhuvvá go temperatuvra muohttagis šaddá badjel 0^oC. De suddagohtet jiekŋakristállat ja njuoskadit muohttaga. kristálla hápmi šaddá measta jorbbasin. Jus de fas galbmá, de dat fas čatnasit oktii ja muohta/muohtagiera šaddá hui garasin. Ovdamearkkat leat cuoŋu ja skáva.

Maŋemus proseassa lea sinteren, mii dagaha ahte kristállat galbmojit oktii vaikko muohta ii leat suddan. Dáinna proseassain šaddet muohttagat dego earet eará čiegar.

Dát proseassat sáhttet dáhpáhuvvat vaikko oktanaga. Golbma vuosttaš nuppástuvvama dáhpáhuvvet goike ja galbma muohttagis ja njealját fas njuoska muohttagis.

Gáldot:

https://www.yumpu.com/no/document/view/12938037/internasjonal-klassifikasjon-av-sn-pa-bakken-ngi

http://www.its.caltech.edu/~atomic/snowcrystals/photos/photos.htm

Eira, Inger Marie Gaup, “Muohttaga jávohis giella. Sámi árbevirolaš máhttu muohttaga birradálkkádatrievdanáiggis/ The Silent Language of Snow. Sámi traditional knowledge of snow in times of climate change.” (2012).